tiistai 12. marraskuuta 2013

Lääkelasku

Teholla lääkelaskut olivat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia. Nesteiden ja lääkkeiden tiputusnopeudet toi ehkä eniten haastetta. 

Esimerkki 1:
Potilaalle oli määrätty 3000 ml vuorokauden nesteiksi. Nesteistä 2000 ml tulisi olla NaCl 0,9% ja 1000 ml tulisi olla Perusliuos-K:ta. Nesteet voi laittaa tippumaan yhtäaikaa kahden pumpun kautta siten että toisesta tippuu keittistä ja toisesta plk:ta. Nesteet tulisi tiputtaa yhtäjaksoisesti koko nesteenhoitovuorokauden ajan. Mitkä ovat tiputusnopeudet?

NaCl 0,9% tiputusnopeus:

2000ml / 24 h = 83,3~83 ml/h

Perusliuos-K tiputusnopeus:

1000ml / 24 h = 41,6~42 ml/h

Esimerkki 2:
Kaliumkloridikonsentraatin vahvuus on 1 mmol/ml. Kaliumkloridia tulisi antaa potilaalle 20 mmol. Kaliumkloridia saa antaa ohjeiden mukaan maksimissaan 20mmol/h. 

Konsentraatin määrä:
20mmol / 1mmol/ml = 20 ml

Osaston ohjeiden mukaan laimennan kaliumkloridikonsentraatin 100 ml:aan NaCl 0,9%. 
Näin kaliumkloridikorjauksen lopulliseksi määräksi tulee 100 ml + 20ml=120ml.
Tämän määrän jos tiputtaa tunnissa tulee nopeudeksi 120 ml/h.

torstai 17. lokakuuta 2013

Viimeinen viikko

Viimeinen viikko meni todella nopeasti. Olin aika paljon muiden kuin omien ohjaajieni kanssa, mutta eipä tuo haitannut mitään. Sain olla lääkärinkierrolla mukana sillein, että ohjaajani oli siinä vain kuuntelemassa takapiruna kuinka toimin. Hyvin kuulemma meni ja kysyin oleelliset asiat. Pääsin myös käymään met käynnillä hoitajan työparina. Kun hoitaja teki hoitotoimenpiteitä, minä kirjasin. Tämä oli tosi opettavaista! Viikon lopulla tuntui siltä, että olisin voinut jäädä teholle vielä ainakin pariksi viikoksi. Nyt kun perusasiat oli tuttuja, olisi voinut alkaa tavoittelemaan vielä itsenäisempää työskentelyä.

Kuitenkin oli aika lopputuomiolle. Arviointikeskustelussa sain hyvät palautteet. Mielestäni minun ja ohjaajieni arvioit toiminnastani oli aika samanlaisia, joten arviointikeskustelussa ei tullut mitään suuria yllätyksiä. Harjoittelu suoritettu hyväksytysti! Jeee! Nyt ne on ohi. Kaikki harjoittelut amk urallani on tehty :) 

Tästä on hyvä jatkaa opparin pariin ja siitä sitten työelämään! 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kiertohoitajan työstä

Tässä vähän tietoa kiertohoitajan hommasta. Aktiivisia kiertohoitajia koko talossa on yhteensä 30. 10 anestesia puolelta, 10 teholta ja 10 päivystyksestä. Joka vuorossa aina yksi hoitaja toimii kiertohoitajana. Kiertohoitajaa ei voi laskea oman osastonsa vahvuuksiin. Vuoronsa alussa kiertohoitaja käy heräämössä, teholla ja ensiavussa esittäytymässä ja tarkastamassa tilanteen. Tarpeen vaatiessa näistä paikoista soitetaan apua kiertohoitajalta. Kiertohoitajaa yleensä soitetaan apuun esimerkiksi silloin kun yksittäinen tilanne jossain äityy niin pahaksi, että tarvitaan yksi käsipari lisää. Kiertohoitaja voidaan pyytää apuun myös ensiavun shokkihuoneeseen auttamaan ruuhkahuipuissa. Kiertohoitajan pääasiallinen tehtävä on kulkea hätätilapotilaan mukana ns. omahoitajana. Näin lisätään myös potilasturvallisuutta.

Hoitajan tulee täyttää melkoiset kriteerit päästäkseen kiertohoitajaksi. Hoitajalla tulee olla sairaanhoitajantutkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus teho-, anestesia- tai päivystyshoitotyöstä. Hoitajan tulee olla perehtynyt opinnoissaan johonkin näistä edellämainituista hoitotyön aloista.
Hoitajan tulee täyttää myös nämä kriteerit:
- Kykenee itsenäiseen työskentelyyn
- Vahva kliininen ja farmakologinen osaaminen eri erikoisaloilla
- Kyky priorisoida, organisoida, sietää stressiä ja toimia äkillisissä tilanteissa
- Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä joustavuus
- Taito kohdata potilaita ja omaisia ammattimaisesti
- Oman osaamisen rajojen tunnistaminen
- Teknisten laitteiden ja potilastietojärjestelmien osaaminen.
Kiertohoitajuuteen sitoudutaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siitä saatu erityiskorvaus on noin 100 euroa/kk. Kiertohoitajan tulee sitoutua myös kiertohoitajaperehdytykseen, kiertohoitajamalliin ja kiertohoitajamallin kehittämiseen. 

Olen ollut kiertohoitajan kanssa kaksi päivää. Ensimmäinen päivä kiertohoitajan kanssa oli niin hiljainen ja ihan harjoittelun alussa, että halusin olla vielä toisen päivän hänen mukana. Toisella kerralla kun olin kiertohoitajan mukana käytiin sanomassa shokkihuoneen hoitajalle heti aamusta, että opiskelija on kiertohoitajan mukana, joten puhelua tulemaan vaan vähän pienemmästäkin jutuista. No nyt päästiin sitten vähän tekemisen makuunkin. Olitiin avh liuotuskanditaatin hoidossa mukana alusta loppuun ja siinä ohimennen sain vähän oppia pankreatiitti potilaan ensihoidosta.                                                                            

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Neljäs viiko

Neljännellä viikolla tein vain pari harkkapäivää, mutta toisena niistä olin 12 tuntia harjoittelussa. Vaikka tunteja tuli vähän, nämä tunnit olivat todella opettavaisia!
Pääsin hoitamaan todella mielenkiintoista potilastapausta. Hoidon yhteydessä pääsin tilamaan punasoluja ja jääplasmaa, sekä tiputtamaan niitä. Pääsin käymään myös leikkaussalissa. Annoin leikkaussalissa raportin hoitajalle, kun veimme potilaan sinne sekä vastaanotin raportin leikkaussalihoitajalta operaation jälkeen. Tämän hoitopolun aikana olin kyllä välillä aivan sekaisin, kun kaiken piti käydä niin nopeasti ja tehokkaasti. Ja välillä vain jouduin vain ihmettelemään, että mistä ohjaajani tietää kaiken, mitä pitää tehdä seuraavaksi. 

Loppuviikosta olin kipeenä, joten siksi viikon tunnit jäi vähän niukaksi, mutta muuten erittäin tehokas viikko!

lauantai 28. syyskuuta 2013

Kolmas viikko

Kolmannella viikolla osaston perusasiat alkoi olla jo jollain tapaa tuttuja. Tärkeimpinä näistä perusasioista: vuoron alussa tehtävän potilaan tilan arviointi (hengitysäänet, suoliäänet, pupillat, tajunta ja labra-arvot), tuntikontrollien tekeminen sekä vuorokohtainen kirjaaminen. Oli kuitenkin vielä paljon asioita, jotka koin hyvin vaikeiksi. Hengityskoneet olivat yksi näistä vaikeista asioista. Onneksi toinen ohjaajistani oli osaston hengitystyöryhmässä ja kunnon expertti hengityskoneiden käytössä, joten häneltä sai paljon hyviä oppeja hengityskoneisiin liittyen. 

Kolmannella viikolla tein kaksi yövuoroa. Usein sanotaan, että yövuorot ei ole kovin opettavaisia ja siksi opiskelijoiden ei kannata niitä hirveästi tehdä. Mielestäni yövuoroissa voi kuitenkin harjoitella asioita, joihin ei välttämättä päiväsaikaan ole aikaa. Minä esimerkiksi tutustuin hengityskoneiden toimintaan paremmin yövuorojen aikana kirjallisuuden ja osaston koneiden avulla. Ja toisessa yövuorossa täytin käsintäytettävää tehon tarkkailukaavaketta. Mielestäni yövuorot oli opettavaisia siinä missä muutkin, eikä edes väsy painanut :)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Viikko 2

Alkuviikosta olin taas yhden päivän kiertohoitajan matkassa ja pari päivää omien ohjaajieni kanssa. Pääsin olemaan nyt melko hyvin mukana potilastyössä: seuraamista, kirjaamista, nesteiden ja lääkkeiden antoa.

Opettaja kävi myös alkuviikosta osastolla ja käytiin tavoitekeskustelu ohjaajan ja opettajan kanssa. Kuulemma ihan hyvät tavoitteet olen asettanut, vielä vaan rohkeutta lisää hoitotyöhön ja aktiivisuutta kyselyyn. Tähän pitää kyllä kuitenkin sanoa, että jotkut asiat teholla on niin vieraita minulle, etten oikeen osaa kysellä niistä mitään.

Viikonloppuna olin harjoittelussa ja osastolla oli tosi hiljaista. Yritin sitten tehdä koulujuttuja ja lukea tehohoidon kirjaa. 

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Ensimmäinen harjoitteluviikko teholla

Ensimmäisenä päivänä molemmat ohjaajani olivat vapaalla. Yksi mukava työntekijä otti minut matkaani ja lähdettiin tutustumaan osastoon. Käytiin päivän aikana läpi perusasiat, miten sänkypaikat menee missä on huuhtis, mistä löytyy hoitoon liittyviä tarvikkeita jne jne. Tuli kyllä sellainen informaatiotulva ensimmäisenä päivänä, että hyvä jos 30% kerrotuista asioista jäi mieleen.

Toisena päivänä pääsin heti kiertohoitajan mukaan. Harmi vain oli todella hiljainen päivä eikä päästy oikein tekemisen makuun. Yhden astma- ja/tai paniikkikohtauksen hoidossa oltiin mukana. Sovittiin, että lähden vielä toisena päivänä kiertohoitajan matkaan, jolloin käydään heti aamusta sanomassa shokkihuoneen hoitajalle, että opiskelija haluaa päästä toimintaan mukaan.  :)

Kolmantena päivänä olin ensimmäistä kertaa oman ohjaajan kanssa ja samalla pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla potilastyöhön. Täytyy kyllä sanoa, että tuli väillä sellainen olo, että olenko käynyt siellä koulussa ollenkaan kun, jotkut asiat, mistä puhuttiin potilaan  hoidon yhteydessä kuulostivat aivan vieraalta. Ohjaajani vaikutti tosi tietävältä, kyseli paljon asioita ja selitti asiat hyvin selkeästi jos en tiennyt niistä. Tänään opin kyllä todella paljon ja pää oli aivan pyörällä kaikesta opitusta.

Loppuviikko jatkui samaan malliin omien ohjaajien kanssa. Pääsin mukaan MET käynnille, jossa hoitajat arvioi potilaan tilaa, otti välttämättömät tiedot ylös ja välitti tietoa tilanteesta tehon lääkärille. 

Ensimmäisellä viikolla koin myös yhden mielestäni hoitajan uralla aika merkittävän asian. Olin mukana elämäni ensimmäisessä elvytystilanteessa ja näin ensimmäistä kertaa kuoleman. Isoja asioita.

Ensimmäisen viikon jälkeen fiilikset on kaikenkaikkiaan hyvät. Uutta asiaa on tullut ihan hirveästi. Omat ohjaajat on ollut tosi mukavia ja ja näyttävät tietävän paljon. Ehkä tästä on hyvä jatkaa seuraaville viikoille.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Ongelma potilasturvallisuudelle

Harjoittelun aikana piti osoittaa joku ogelma osastolta, joka varantaa potilasturvallisuutta. Sydänosastolta löytyi yksi selvä ongelmakohta. Sydänosaston henkilökunnan mukaan osastolla on melko paljon elvytystilanteita ja siksi olin kauhuissani kun kuulin yhden vuoron alussa, että elvytyskärryssä on tarpeettomia tavaroita ja joitakin tarpeellisia tavaroita ei ole ollenkaan. Esimerkiksi elvytyskärryssä oli ihan minimaalisia neuloja, joille ei varmasti elvytystilanteessa ole mitään käyttöä ja esimerkiksi imu välineet puuttuivat kokonaan. Tämä siis selvä ongelma potilasturvallisuuden näkökulmasta!

Tämän ongelman ratkaisemiseksi osastolla pitäisi olla lista välineistä, mitä elvytyskärryssä tulisi olla ja selkeä suunnitelma kuinka elvytyskärryn sisältö tarkastettaisiin säännöllisesti. Elvytyskärryn sisältö tulisi ehdottomasti tarkastaa aina elvytystilateen jälkeen ja lisäksi vielä säännöllisesti esimerkiksi viikottain. Yövuoroissa hoitajilla on usein "ylimääräistä" aikaa, joten elvytyskärryn sisällön voisi aina tarkastaa esimerkiksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Osastonhoitajan työstä

Kävin juttelemmassa sydänosaston osastonhoitajalle hänen toimenkuvastaan ja työpäivien sisällöstä. Kävimme hänen työtään läpi ensin päivä/viikko tasolla ja sitten kuukausi ja vuosi tasolla.

Viikotaso:
Joka perjantai osastolla on osastokokous. Kokouksessa käsitellään asioita, jotka osastonhoitaja kokee ajankohtaisiksi ja tärkeiksi sekä asioita, joita henkilökunta haluaa tuoda esille. Esimerkiksi haiprot ja turpot.
Koska puolet osaston työntekijöistä on pitkäaikaissijaisia, iso osa viikottaisesta osastonhoitajan työstä koostuu rekrytoinnista. Rekrytointiin kuuluu sijaisten haastattelut ja työsopimusten tekeminen ja uusiminen. Vuosilomien suunnittelu vie ison osan osastonhoitajan työajasta. Itse lomien jaottelu mahdollisimman hyvin työnteikijöiden toiveiden mukaan on työlästä ja tämän lisäksi pitää hankkia vielä sijaiset loma-ajoille, jolloin henkilökunnasta isompi osa on kerrallaan lomilla. Työvuorojen suunnittelu ja vanhojen ajoon laittaminen on osa osastonhoitajan toimenkuvaa. Työvuorojen tekeminen on kuulemma erittäin työlästä, koska osastonhoitaja yrittää ottaa mahdollisimman paljon huomioon työntekijöiden työvuorotoiveita, mutta samalla hänen täytyy muistaa noudattaa työvuoroihin liittyviä lakeja. 
Viikottaiseen työhön kuuluu myös työntekijöiden kehityskeskustelut ja arvioinnit. Kerran viikossa keskussairaalalla pidetään vuodeosastojen osastonhoitajien kokous. 
Viikottain tulee myös aina "yllätyksiä", joiden setvimiseen menee aikaa, mm. sairaslomat.

Kuukausi- ja vuositaso:
Osastonhoitajan työhön pidemmällä aikavälillä kuuluu osaston strategian ja toimintasuunnitelman luominen ja päivitys. Strategian ja toimintasuunnitelman päivittämistä varten osastonhoitaja tekee pohjatyötä itsekseen ja tämän jälkeen muutokset tehdään toiminnansuunnittelun päivässä isommalla porukalla. Vuositason työhön kuuluu osaston hankinnat. Hankintoihin kysytään usein mielipiteitä osaston henkilökunnalta. Mitkä hankinnat helpottaisivat osaston henkilökunnan työtä? 
Lääkäreiden vaihtuvuus ja heidän sopimusten jatkuminen on myös osa osastonhoitajan työtä. Osastonhoitajan tulee olla ajan tasalla keitä lääkäreitä osastolla nyt on, koska viime kädessä, jos hoitajien ja lääkäreiden välillä tulee ongelmatilainteita osastonhoitajan tulisi pystyä toimimaan ensisijaisena "sovittelijana" tai ratkaisun keksijänä. 
Sairaanhoitopiirin konservatiivisen alueen osastonhoitajien palaveri pidetään kerran kuukaudessa ja kaikkien sairaanhoitopiirin osastohoitajien kokous on 4 kertaa vuodessa, yksi jokaisella vuosineljänneksellä.

Yksi ajankohtainen asia, joka tuo lisätyötä, on uuden sairaalan suunnitelu. Tähän liittyen on paljon suunnittelupalavereita.


sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Ohi on harjoittelu, nyt lomalle!

Nyt on sitten ohi ensimmäinen syventävä harjoittelu. Viimeisellä viikolla olin yhden aamupäivän vaajatoimintahoitajan mukana. Sain yllä sellasen luennon sydämen vajaatoiminnasta, että pää meni ihan pyörälle informaatiosta. Toivottavasti jotain jäi mieleen tulevaisuutta varten. Olin tosi vaikuttunut siitä miten laaja tietämys vajaatoimintahoitajalla tulee olla sydämen vajaatoiminnasta. 

Sitten kävin vähän jututtamassa osastonhoitajaa hänen työnkuvastaan. Tästä aiheesta luvassa vähän pidempi teksti myöhemmin.

Torstaina kävin vielä tutustumassa sydänvalvontaan. Reheellisesti sanottuna se oli kyllä aika tylsä päivä. Tuntui, että meno valvonnassa oli niin paljon rauhallisempaa kuin osaston puolella, että ehdin tylsistyä. Koska olin siellä vaan yhden päivän, en saanut varmaan kovin todellista kuvaa millasta valvonnan työ oikeesti on. 

Keskiviikkona oli arviointi harjottelusta ja hyvää palautetta tuli. Kyllähän siitä hyvä mieli tuli, että sai niin posiitivista palautetta ja sellanen palaute saa aina uskomaan enemmän siihen, että on tehnyt oikeen ammatinvalinnan. 

Nyt on hyvä lähtee viettää parin viikon lomaa! :) Tottakai olen muistanut säästää muutaman rästihomman vuoden ainoalle lomapätkälle, jottei koulu pääsis täysin unohtumaan.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Viides viikko

Tällä viikolla ei ollut paljon työvuoroja. Ehdin kuitenkin olla yhtenä päivänä angiovuorossa, jossa pääsin seuraamaan varjoainekuvauksia ja yhtä pallolaajennusta. Oli kiinnostavaa nähdä noi toimenpiteet, mutta itse en kyllä angiopäivänä päässyt hirveästi tekemään mitään.

Helatorstai oli ehkä päivistä tylsin ja suoraan sanottuna ärsytti olla harkassa pyhäpäivänä ilman palkkaa kun siellä ei tapahtunu oikeen yhtään mitään. 

Tästä kohti viimeistä viikkoa. Luvassa on puolikas päivä tahdistinhoitajan matkassa, kaksi päivää sydänvalvonnassa ja kunnian kukko laulaa keskiviikkona kun on harjottelun arviointi.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Vappuviikko ja yövuorot

Neljäs viikko takana ja kaksi enää jäljellä. Tuntuu, että nyt on saanut kunnolla otetta työhön ja koko ajan opin lisää kun saan tehdä niin paljon kaikkea. Taisipa tällä viikolla tulla ensimmäinen onnistunut kanylointikin sairaala olosuhteissa :) Se sai mielen kyllä tosi iloiseksi. 

Ja yövuorot oli kyllä todella opettavaiset. Sain ottaa kaksi uutta potilasta vastaan ja tehdä niiden whoikeet, lääkelistat yms jutut mitä tehdään kun potilas tulee osastolle. Sitten kulutin ihan kunnolla yön pimeistä tunneista aikaa lääkkeiden opetteluun ja nyt tiedän edes ihan pienen osa lääkkeistä. Jee!

Ehdittiin sitä viikolla vähän vappuakin juhlistaa. Hyvä viikko!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Harjoittelu jatkuu

Nyt on kolmas viikko harjoittelusta ohi ja kyllä muuten hujahti tämä viikko. Sain ottaa omia potilaita ja oikeesti hoitaa lähes kaikki niiden hoitoon liittyvät asiat. Ohjaajat on hyvin antanut mun ottaa vastuuta ja jos/kun jotain tulis tehdä toisin tai jos meinaan unohtaa tehdä jotain ohjaajat sanovat sit siitä. Tämä on hyvä keino oppia. Kaikista enisten vaikeuksia mulle tuottaa lääkkeet. Oon niin huono muistamaan lääkeiden nimiä ja sitä et mihin ne vaikuttaa ja miten. Täytyy yrittää vaan tsempata lääkkeiten oppimisen kanssa.

Nyt on puolet harkasta takana päin ja tästä on hyvä jatkaa eteen päin :)

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Harjoittelua sydänosastolla

Nyt on pari viikkoa takana kuuden viikon syventävästä harjottelusta sydän osastolla ja kolmas viikko on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. 

Tuntui, että kaksi ekaa viikkoa meni aivan osaston tapojen opetteluun. Jouduin myös olemaan ensimmäisten vuorojen aikana paljon muiden kuin omien ohjaajieni kanssa ja se kävi kieltämättä vähän raskaaksi. Monessa vuorossa joutu käyttämään paljon energiaa siihen, että opettelee ja seuraa sitä miten sen päivän ohjaaja on tottunut tekemään asioita. 

Nyt tuntuu että on vihdoinkin päässyt vähän jyvälle osaston toimintatavoista. Tuntuu, että heti tässä kolmannen viikon alussa oon saanut paljon enemmän vastuuta kuin aikaisemmilla viikoilla. Oon myös ottanut omia potilaita, joittenka hoidossa ohjaaja on ollut hyvänä takapiruna muistuttelemassa asioista. Oon niin ilonen siitä, että annetaan noin paljon vastuuta, koska vaan tekemällä voi oppia. 

Oon myös päässyt kattomaan kolmea mielenkiintosta toimenpidettä: esophagus echoa, gastroskopiaa ja tahdistimen laittoa. Olin yhtenä päivänä ohjaavan hoitajan mukana kuuntelemassa leikkauspotilaan ohjausta ja sepelvaltimotautipotilaan ohjausta. Nuo tuokiot oli kyllä tosi opettavaisia! Tänään pääsin vielä luikahtamaan lääkärin pitämälle luennolle "EKG:n tulkinta". Enköhän pikkuhiljaa ala oppia tunnistamaan niitä rytmejä sieltä EKG-käyrältäkin :)

Tästä on hyvä jatkaa!


maanantai 11. maaliskuuta 2013

Fyssarin opetuksia kuntoutuksesta

Tunnin aiheena oli kuntoutus. Kuntoutusta meille oli opettamassa keskussairaalalta fysioterpeutti. Tunnilla oli paljon keskustelua ja vältyttiin tylsältä Powerpointilta :) Keskusteltiin siitä, että aina tulisi ennen kuntoutuksen alkua keskustella potilaan kanssa siitä mitkä hänen tavoitteensa kuntoutumisen suhteen ovat. Pitää aina muistaa se, että tavoitteet ovat yksilöllisiä!  Puhuttiin myös siitä, että kaikkien henkilöiden jotka osallistuvat potilaan hoitoon tulisi muistaa kuntouttava hoitotyö. Kuntoutus ei ole vain jonkun tietyn ammattiryhmän tehtävä!

Tunnin aikana taululle rakentui "kartta", joka kuvasti ihmisen toimintakykyä. Tämä jäi vielä vähän kyllä mysteeriksi, että mitkä toiminnot kuuluu minkäkin kartan pääkomponentin alle. No ehkä se joskus hamassa tulevaisuudessa selviää mulle. :)

Tunnilla käsiteltiin paljon asioita, jotka jo tähän mennessä on tullut aika tutuksi. Olisin ehkä toivonut jotain konkreettisempaa. Vaikka joitain hyviä harjotteita, mitä ohjata lonkkaleikatulle potilaalle tai mitä kuntouttavia harjoitteita voi tehdä palovamma potilaan kanssa. Siis enemmän ehkä toimintaa. 

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Lapsen palovamma

Tunnin alussa puhuttiin yleisesti lapsen palovammoista. Puhuttiin mm. yleisimmistä palovamman aiheuttajista, siitä miten palovamman laajuus määritellä ja mitä hoidossa tulee huomioida. 

Sitten tehtiin "hoidettiin" esimerkki potilasta. Potilas oli kolme vuotias Minna, jolla oli 15 % palovamma. Hän painoi 15kg ja oli 100 cm pitkä. Jaettiin luokka neljään ryhmään ja jokaiselle ryhmälle tuli omat hoito alueet, joista he etsivät tietoa. Palovamma potilaan hoidossa tulee huomioida nämä hoito-alueet:
  • Arviointi
  • Haavan hoito
  • Ravinto, nesteytys, lääkitys
  • Kotiutus ja ohjaaminen
Tunti oli tosi kiva ja opettavainen. Oli kiva tehdä jotain eikä vain kuunnella luentoa. :)
 

EKG harjoittelua

Tänään harjoiteltiin EKG:n lukemista. Katsottiin netistä videoita siitä miltä EKG:t näyttävät tiettyjen rytmihäiriöiden aikana. Tehtiin netissä testi, jossa piti osata nimetä EKG:n eri osia. Yhdellä nettisivulla näytettiin EKG käyriä ja niistä piti "diagnosoida", mikä sydänhäiriö on kyseessä. 

EKG-käyrän osien nimeäminen onnistuu ja pystyn tunnistamaan eron normaalin ja huonon EKG:n välillä. En kuitenkaan pysty diagnosoimaan EKG:n perusteella.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Oppia oman mukavuusalueen ulkopuolelta

Tajusin sen jo hyvissä ajoin, että minusta ei tule hoitajaa leikkaussaliin. No tänään käytiin kuitenkin lävitse leikkaussalihoitajien hommia. Tehtiin kaikkia mitä hoitajat leikkaussalissa tekevät. Harjoiteltiin potilaan pesua ja "peittelyä" (en tiedä onko termi ihan oikea kun ei ole suomen kielen termit ihan hallussa :)). Harjoiteltiin myös anestesiahoitajan tehtäviä. Käytiin lävitse asioita mitä pitää kysellä potilaalta ja miten häntä seurataan.  Ja tietysti kerrattiin asiat mitä anestesiologille pitää laittaa valmiiksi.

Vaikka aika varma olenkin siitä, että minusta ei leikkaussalihoitajaa tule niin oli kiva tehdä noitakin juttuja välillä. :)

Pulseless electrical activity (PEA)

What is pulseless electrical activity?
  • There is electrical activity in the heart, but there is no mechanical pumping activity. (Cardiac arrest)
  • In ECG it can misleadinly seem that the heart is functioning normally and that's why it's hard to find out.
  • Can be find out if arterial pressure is zero or rythm can not be found when feeling carotid artery.
  • Prognosis is not good.
Reasons behind pulseless electrical activity
  • Is not result from heart problems. 
  • Normal reasons for PEA: pulmonary embolism, non-traumatic bleeding, difficult hypovolemia, pressure pneumotorax, cardiac tamponade, drug intoxication and hypothermia.
Treatment of pulseless electrical activity
  • Cardio pulmonary resuscitation for two minutes.
  •   At the same time cardio pulmonary resuscitation or as soon as possible adrenalin 1 mg i.v.
  • Analyzing the ryhtm, if no changes cardio pulmonary resuscitation should be continued  
  • Cardio pulmonary resuscitation is continued in two minute periods
  • Adrenalin 1 mg i.v. is given 3-5 minute intervals, between two minute periods of cardio pulmonary resuscitation. 
  • No defibrillitaion 
Reference: Kaisu Ikola, 2010. Teho- ja valvontahoitotyön opas. Ei defibrilloitavan rytmin tunnistus ja hoito. Duodecim. Akuuttihoidon tietokannat. Referred 19.02.2013 http://www.terveysportti.fi.ezproxy.jamk.fi:2048/dtk/aho/koti?p_artikkeli=tht00085&p_haku=syd%C3%A4men%20sykkeet%C3%B6n%20rytmi

perjantai 25. tammikuuta 2013

Vierailukäynnillä päivystyksessä

Tällä viikolla käytiin vierailulla Jyväskylän keskussairaalan päivystyksessä. Vierailu oli vain puolen tunnin mittanen, joten siinä ei hirveästi muuta kerennyt kuin kiertää päivystysosaston ja hoitajat kertoivat sen toiminnasta hyvin nopeasti. Olisi ollut kivaa jos aikaa olisi ollut vähän enemmän. Nyt ei jäänyt ihan hirveästi vierailusta käteen. Olisi ollut myös kiva, jos oltaisiin päästy käymään POSsissakin, koska sen toiminta ei ole niin hyvin tiedossani. No eiköhän sitä vielä kerkeä oppimaan päivystyksen toiminnasta enemmän... Tämä nyt oli vain tällainen pintaraapaisu...

torstai 17. tammikuuta 2013

Opettavaista teatteria

Tänään opiskeltiin ensihoitajien ohjauksella kolme ensiaputilannetta: lonkkamurtuma, lapsen palovamma ja sydäninfarkti. Päivän aikana kävimme viiden hengen ryhmämme kanssa kolmessa eri pisteessä näyttelemässä jotain ensiaputilannetta. Simuloidessamme ensiaputilannetta meidän tuli toimia kuten ensihoitajat olisivat tosielämän tilanteessa toimineet.

Lonkkamurtuma-tilanteessa saatiin ensin perustiedot siitä, mitkä oireet viittaavat todennäköisesti lonkkamurtumaan. Seuraavaksi käytiin lävitse mitä potilaasta tulisi tarkkailla, esimerkiksi pulssi, verenpaine, verensokeri, happisaturaatio ja perifeerinen lämpötila. Käytiin lävitse kuinka kommunikoida potilaalle. Ja sitten meille neuvottiin mihin asentoon potilas tulisi ohjata, jotta siirto autoon kävisi tilanteessa mahdollisimman helposti. Ohjaajat kertoivat myös lääkityksestä mitä potilaalle tulisi antaa. Verensokeria ei ole täysin välttämätöntä nostaa ensihoitotilanteessa ja nesteytyskään ei aina ole pakollinen. Kipua kuitenkin tulisi lääkitä tehokkaasti. 

Lasten palovamma-tilanteessa oli kyseessä yksi vuotias lapsi, jolla palovammat oli peittänyt vähemmän kuin kymmenen prosenttia ihosta. Lapsen äiti oli käyttäytyi hysteerisesti tilanteessa. Ennen tilanteen simulointia saimme perustiedot lapsen normaaleista vitaaliarvoista ja siitä kuinka yleensä palovammaa hoidetaan. Palovammalle tärkein hoito on viileä n. puolen tunnin ajan. Hyvänä kakkosena esihoitotilanteessa tulee kivunlievittäminen, johon lapsilla käytetään ensisijaisesti paracetamolia. Kun näyttelimme tilanteen  ambulanssin kuskin tuli olla se, kuka teki hoitotoimenpiteet ja tutkimukset. Ambulanssi hoitajan tuli kirjata mitatut arvot, rauhoitella hysteeristä äitiä ja konsultoida tarpeen mukaan lasten lääkäriä.

Sydäninfarkti simulaatiossa esitimme vanhainkodin hoitajaa joka löysi potilaan sängystä rintakipuisena. Meille opetettiin sydäninfarktin tärkeimmät tuntomerkit: pistävä kipu (rinnassa,olkapäässä), kylmähikisyys, hengenahdistus. Jos edellä mainitut tuntomerkit täyttyvät ja potilaan verenpaine on 110/60 tai  enemmän Dinit suihketta voi antaa ensiapuna rintakipuun ja ahdistukseen. Hetki Dinit-suihkeen antamisen jälkeen verenpainetta tulisi seurata, koska Dinit-suihkeella on tapana laskea äkillisesti verenpainetta. Istuva asento ylensä helpottaa hieman hengenahdistukseen. Ensiavun antamisen jälkeen tulisi soittaa ambulanssi. Kun ensihoitajat saapuvat paikalle vanhainkodin hoitajan tulisi antaa heille tiedot tilanteesa, potilaan perustiedot ja lääkelista. Rintakipuisen potilaan tutkimisessa ensihoitajien tärkein työväline on EKG. Kävimme ryhmämme kanssa lävitse yleisimpiä EKG muutoksia ja tehtiin EKG potilaalle.

Päivä oli mukava ja opettavainen. Teatteritilanteisiin oli välillä vaikea lähteä täysillä mukaan, mutta kyllä sekin lähti loppua kohden luonnistumaan. Ensihoitajat olivat hyvin asiantuntevia ja he osasivat hyvin kertoa tilanteiden tärkeimmät asiat. Kaiken kaikkiaan onnistunut päivä! Tästä on hyvä jatkaa ensi viikkoon :)

maanantai 7. tammikuuta 2013

Nyt se alkaa...

Nyt siis alkaa syventävät opinnot ja tämä ihka ihana bogin kirjoittaminen. :D Tänne yritän kirjoittaa syventävien opintojen luennoista ja labroista sen mitä nyt osaan. Loppu keväästä ja ensi syksystä tulee myös raporttia vähän kentältä, mitenkä nuo syventävät harjoittelut sujuu. Tarkoituksena olisi siis mennä ensin sydänosastolle harjoitteluun tänä keväänä ja ensi syksynä sitten teho-osastolle. 

Ei muuta kuin oppimaan...
....toivottavasti blogin loppuessa olisin viittä vaille valmis sairaanhoitaja :)